Taas mennään - lento lähtee ensi viikon perjantaina


Benoan rantaviivaa Balilla.

Jos olet lukenut viime aikojen päivityksiäni, olet ehkä saanut kuvan, että olemme hallitusti muuttamassa muutaman kuukauden päästä jonnekin uuteen kaupunkiin. Että blogissa sitten vain hiljennytään sitä odotellen, ennenkuin kerromme muuttavamme Tampereelle ja että blogi kuopataan muutaman epätoivoisen Särkänniemi-päivityksen jälkeen.

Jos olit näillä linjoilla, olet mennyt harhaan. Joku jo ehti lopettaa blogin seuraamisen blogipalveluissa sen jälkeen, kun julkaisimme "miksi meistä ei tule nomadeja?"-päivityksen.

Olemme kuitenkin valinneet seuraavan siirtomme siten, että se yhdistäisi sen, mitä rakastamme matkailussa ja Aasiassa sekä mahdollisuuden toteuttaa unelmiamme ja elää hyvää elämää.

Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa käytännössä tiedämme muuttavamme Aasiaan. Odottelemme työskentelyn ja muuttamisen sallivia dokumentteja ja prosessi kestänee kuukaudesta kahteen. Meillä on kuitenkin lennot Vietnamiin Ho Chi Minh Cityyn eli Saigoniin ensi viikon perjantaina. Sieltä suuntaamme luultavasti Indonesiaan ja takaisin Balille.

Lennot hankimme, kun ne sai halvalla. Vaikka aikataulu ei ole selvä, on halvempaa siirtää itsensä edullisemmalla hinnalla oikealle pallonpuoliskolle ja elää siellä budjettimatkaajan elämää siihen asti, että paperit ovat kunnossa.

Paluu Balille on minun mielessäni hyvä vaihtoehto - odottaisivathan siellä nuo otsikkokuvassakin näkyvät maisemat. Tai ehkä Kambodzaan tai Vietnamiin? Miksikäs ei, kun on vielä vapaata.

Da Nangin rannalla Vietnamissa.

Totesin viime viikolla järvessä käytyäni keuhkojen lähes lukkiutuessa kylmässä vedessä, että järviuintini olivat tältä kesältä tässä. Nyt on syksy ja syksyllä muuttolinnut lentävät etelään.

Tuntuu toki haikealle ihanan kesän jälkeen lähteä Suomesta. Sää auttaa matkaan. Ihmisiä jää ikävä, mutta onneksi heidät saa kiinni kauempaakin. Seikkailu kutsuu. Uusi kotikaupunki Aasiassa kutsuu.

Pari vuotta sitten en olisi uskonut, että voisimme muuttaa Aasiaan. Nyt sinne mennään ainakin katsomaan, viihdymmekö. Olen fiilistelijä, joten ennenkuin todella lähdemme tuskin saan itsestäni irti hirveää innostusta. Haikeilen lähtöä siihen asti, kun olen matkalla. Lentokentältä lähtien sitten alan riemuita ja elää sitä hetkeä.

Olkaa varovaisia, kun matkustatte ja tutkitte uusia paikkoja. Tämäkin muutos tavallaan lähti yhdestä illasta Vietnamissa Hoi Anissa. Silloin emme tienneet, mitä tarkalleen tulee tapahtumaan. Emme me nytkään taida tietää.

Mutta kun kerran lähtee leikkiin ja muuttaa ulkomaille on aina helpompaa tehdä näitä kai ihan hulluja repäisyjä pitkin poikin maailmaa. Pallo muuttuu pienemmäksi ja nälkä kasvaa syödessä.

Kohta mennään, tuu blogin kautta mukaan seuraamaan, miten meidän käy!


Hakusessa laukkuun mukaan on vielä ainakin uudet flip flopit ja uusi uimapuku.

Tunnisteet: , , , , , , , , ,