Matkan tuntua: Angkor Wat ja Ta Phrom

Saavuimme Angkorissa ensimmäisenä Ta Phromiin, joka lienee monelle turistillekin tuttu Angelina Jolien tähdittämästä Tomb Raider elokuvasta. Ainakin amerikkalaisia ja kiinalaisia turisteja innosti ottaa kuvia juuri elokuvasta tutuissa kohdissa. Temppelialueen rakennutti 1200-luvun lopussa sekä seuraavan vuosisadan alussa Jayvarman VII buddhalaiseksi luostariksi sekä yliopistoksi. Se tunnettiin alunperin nimellä Rajavihara, kuninkaan luostari.

Kuten muut Angkorin rakennuksetkin, osin romahtanut temppeli on joutunut aikojen saatossa viidakon armoille: puut ovat kasvattaneet juuriaan rakennusten lomaan haudaten osia temppelistä ja sen rakenteista alleen. Temppelialueen restauroijat jättivät tarkoituksella tämän temppelin alkuperäiseen kuntoonsa kuvastamaan tilaa, jossa temppeli on sulautumassa viidakkoon, mutta ei ole vielä kadonnut. Ta Phrom onkin jännittävä kontrasti kunnostetulle Angkorille.

Ta Phrom on hieman syrjässä, mutta sen rauhallinen ja erikoinen tunnelma jo tekee siitä mielenkiintoisen ja kauniin kohteen tutkia. Turisti pääsee hetkeksi tuntemaan, että on astunut vanhaan hylättyyn maailmaan ja temppeliin ennen ketään muuta, kuin Indiana Jones konsanaan. Kauniita yksityiskohtia löytyy ympäri aluetta, jonka läpi kuljetaan seuraten kuitenkin merkattua reittiä. Reitti päättyy temppelin toiselle puolen, joten tuk tuk kuskille on hyvä vinkata, että hän odottaa siellä. Ta Phromin läpi käveleminen ei vie kovin kauaa ja sen voi hyvin yhdistää vaikkapa Angkor Watissa vierailuun.

Angkorin alueen suosituin kohde lieneekin juuri Angkor Wat, joka löytyy Kambodzan lipusta, on maailman suurin temppelikompleksi ja sijaitsee yli 162 hehtaarin alueella. Temppelin rakennutti Suryavarman II 1200-luvulla. Vishnu jumalalle alunperin omistettu kolmikerroksinen temppelirakennus sijaitsee omalla saarellaan leveän vallihaudan sekä 3.6 kilometriä pitkän muurin ympäröimänä.

Saarelle kuljetaan nyt hauskaa pomputtavaa ponttonisiltaa pitkin. Alkuperäisen sillan voi kuitenkin vielä nähdä: sen reunaa koristaa kambodzalaisille tärkeä naga käärme.

Temppelin rakentaminen jäi Suryavarmanin kuollessa hieman kesken ja hänen jälkeensä kaupungin valtasivat Khmerien viholliskansa Chamit. Kaupungin uudelleenrakennusta johtanut Jayvarman VII rakennutti uuden pääkaupungin Angkor Thomiin. Angkor Watin säilymiseen viidakon kasvamiselta vaikuttivat nähtävästi niin ympäröivä vallihauta kuin ainakin jollakin tapaa jatkuva käyttökin.

Sillan ylitettyään turisti lähestyy temppeliä vielä pitkää tietä pitkin. Parhaat kuvat Angkor Watin silhuetista saakin varmaankin juuri temppelirakennuksen edestä. Tässä kohtaa seisot kuitenkaan tuskin yksin. Turisteja parveilee Angkor Watin nurmikolla sekä rakennuksissa enemmän kuin muualla Angkorissa. Vuonna 1993 Angkor Watin kävijöitä oli wikipedian mukaan alle 8000, kun vuonna 2013 luku nousi jo yli kahden miljoonan. Vaikka turistivirralle on myös tilaa, ovat temppelin kauneimmat kohdat myös toinen toistaan seuraavien selfien ottajien suosiossa.

Suosiostaan huolimatta Angkor Wat on yhä toiminnassa buddhalaisena temppelinä. Rakennuksen sisällä toimivat buddhalaiset munkit siunaavat temppelikävijöitä keskellä turistien virtaa. Tästä syystä Angkor Watin pyhimmissä kohdissa pätevät monien temppelien noudattamat säännöt vaatetuksen suhteen: kaikkein korkeimpaan kerrokseen ei pääse olkapäät tai polvet paljaana, eikä olkapäiden peittäminen huivilla tai läpinäkyvällä puserolla riitä.Vaikkapa takkia kannattaa siis ehkä kantaa mukanaan tätä tarkoitusta varten, jos pukeutuu kevyemmin. Sääntö on täällä tiukka, eikä sisään tosiaan pääse sopimattomasti pukeutuneena: lainasin takkini eräälle amerikkalaistytölle, joka olisi käännytetty portailta, vaikka peitti olkapäänsä jonkinlaisella huivilla tai puserolla.

Temppelin jokainen kulma näyttää koristellulta ja seiniltä löytyy hienoja kaiverruksia. Angkor Watin rakennuksien tornit saa lähikuviin parhaiten yläkerroksissa. Vasta nähdessään tornit lähempää niiden upea koristeellisuus pääsee oikeuksiinsa. Yksin Angkor Watin tutkimiseen käyttääkin helposti enemmän aikaa kuin ulkoapäin katsoessaan arvelisi.

Ylempään kerrokseen joutuu myös nähtävästi usein jonottamaan. Itse olimme paikalla noin neljän aikaan iltapäivällä ja kävelimme vain sisään, mutta portaiden juurella on jonoa varten rajattu alue, jossa oli merkitty mistä kohtaa kestää vielä vaikkapa 45 minuuttia. Portaat ylös ovat melko jyrkät.

Angkor Watiin kehotetaan useassa lähteessä saapumaan joko auringon noustessa tai laskiessa, mutta paremmat kuvat kompleksista voi ehkä näihin aikoihin saada läheisiltä korkeammilta katselupaikoilta, jotka ovat nähtävästi näihin aikoihin myös täynnä turisteja. Illalla viiden aikaan auringonlaskun katselua varten ostettu lippu oikeuttaa turistin käymään Angkorissa myös seuraavana päivänä.

Angkor kokonaisuutena on upea temppelikaupunki, jonka yksiä helmiä ovat Angkor Wat ja Ta Phrom. Se on vaikuttavampi, suurempi ja viihdyttävämpi kuin suurin osa muista historiallisista kaupungeista, joihin ainakaan itse olen päässyt käymään. Angkorin visiittiä ei kannata sivuuttaa, jos siihen on mahdollisuus ja sinne päästyään kannattaa käydä ainakin muutamassa kohteessa, vaikka panostaisi vain päivänkin lippuun. Ohjeeni olisikin, ettei kannata sortua juoksemaan Angkoria läpi kiireellä - tällaisia mahdollisuuksia saa elämässä harvakseltaan.