Angkor Thom ja Bayonin monet kasvot

Turisti saapuu Angkor Thomiin mahtipontisesti vallihaudan ylittävän sillan yli, sillä kaupunkia ympäröivät muurit ja vesi. Siltoja reunustavat patsaat, joissa demonit ja pyhät olennot vetävät "köyttä".  Hahmojen sillalla vetämä köysi on naga, eli intialaislähtöisten uskontojen kuten hinduismin ja buddhismin tarinoissa seikkaileva käärme, joka kuvataan voimakkaaksi ja myrkylliseksi ja joka mielellään puree muita olentoja. Käärmeen arkkivihollinen on indonesialaisillekin tärkeä Garuda, jonka mukaan on nimetty heidän lentoyhtiönsäkin.

Nagaa köytenä vetävät hahmot reunustavat siltaa.

Naga vartioi sillan päässä.

Kambodzalaisille naga on yhtä tärkeä. Tarinan mukaan näillä olennoilla oli kuningas Kaliyan alainen imperiumi, josta tuo lintumainen Garuda ajoi heidät pakoon Intiaan. Siellä Kaliyan tytär meni naimisiin paikallisen kuninkaan kanssa ja heidän liitostaan syntyivät kambodzalaiset - siksi he ovat "nagasta syntyneitä". Myötäjäisiksi kuningas Kaliya joi meriveden maan päältä ja tästä syntyi Kambodza. Naga on siis kambodzalaisille tärkeä symboli ja löytyy myös esimerkiksi temppelien patsaista sekä Angkor Watille johtavalta sillalta, joka tosin on nykyään ihailtavissa vain kauempaa.

Itse Angkor Thomin kaupunkiin saavutaan eteläisestä portista, jota koristavat joko kuninkaan tai buddhan kasvot tai nähtävästi jonkinlainen yhdistelmä niistä. Maailmalla ehkä nagaa tunnetumpi symboli, portin yllä tulijaa tarkastelevat kasvot, on lisätty porttiin rakentamisen jälkeen ja niiden leveästä hymystä on tullut Angkor Watin lisäksi monen tunnistama Angkorin tuntomerkki. Porteissa ja etenkin Bayonin temppelissä esillä olevien kasvojen merkitys ei ole säilynyt täysin meille asti: ne esittävät mahdollisesti kuningasta itseään, buddha Avalokiteshvaraa tai yhdistelmää näistä kaksista kasvoista - paikallinen opas kallistui kuninkaan puoleen. Kasvojen rakennustarkoituskaan ei ole selvinnyt. Kenties ne ovat kaupungin suojelijoita.

Angkor Thomin eteläinen portti sisäpuolelta.

Angkor Thomin suurimman ja ehkäpä tärkeimmän rakennuksen, Bayonin temppelin, rakenteissa toistuvat kasvot seuraavat siellä kulkijaa jatkuvasti. Temppeliä koristavia kasvoja on yhteensä 216. Niiden lomassa kävelevä ei pääse koskaan pakoon tämän oudon hymyilevän hahmon katsetta. Vanhan ja uuden kulttuurin kohtaamisessa kasvoilla on hullunkurinen mystinen vaikutus: miksi ne rakennettiin ja miten tällainen rakennus edes sai alkunsa?

Bayonin kasvoja.

Matkaajaa seuraavat aina ainakin muutamat silmäparit.

Bayon on mahtipontinen ja korkea rakennus.

Mitähän mahtavat Bayonin kasvot miettiä sekaan tuikatusta peltikatosta?

Kasvojen lisäksi Bayonin reunalla seisoo muuri, jota koristavat kaiverrukset, joihin on ikuistettu taisteluihin ja jokapäiviäiseen elämään liittyviä kuvia. Lonely Planetin mukaan seinissä on edelleen näkyvillä 11000 hahmoa ja näkymä onkin vaikuttava - Angkorin vierailijan kannattaa sivulta käydä lukemassa, mitä kaiverruksissa kannattaa katsoa ja niihin liittyvistä tarinoista. Sieltä löytyy paitsi mahtipontisia sotajoukkoja, myös sodassa Chameille häviöllä olevien Khmerien juopottelua suruunsa sekä kuvia sirkuksen nuoralla tanssijoista sekä voimamiehestä. Khmereistä onkin jäänyt jollakin tapaa mukaansa tempaava muisto maailmalle: ei pelkkää pyhää tai totista, vaan jotakin tunnistettavaa, jopa humoristista ja mietityttävääkin.

Buddha sisällä Bayonissa.

Tässä seinäkaiverruksista erottuu esimerkiksi taisteluun matkaava elefantti.

Seinäkaiverruksia on melkoinen määrä.

Angkor Thomin nimi tarkoittaa suurta kaupunkia; eikä ihme, sillä alue kattaa kokonaiset yhdeksän neliökilometriä. Vallihaudoin ympäröity Angkor Thom oli khmerien vanhin ja pitkäaikaisin pääkaupunki, mutta ei suinkaan Angkorin vanhin alue. Toisaalta sen vierellä oli jo kolme vuosisataa aiemmin ollut Yasodharapuran kaupunki, jonka nimeä alueesta käytettiin pitkään sekaisin uuden kaupungin nimen kanssa. Angkor Thomin rakentamisen aloitti Angkorin kulta-aikojen loppupuolella 1200-luvulla kuningas Jayavarman VII. Hän keskitti energiansa rakennusprojektiin niin tiiviisti, että kirjoituksissa kaupunkia kutsutaan "morsiameksi Jayvarmanin ollessa sulhanen". Bayonin lisäksi alueelta löytyy muun muassa elefanttiterassi, jolta seurattiin ohi marssivia paraateja sekä Baphuonin vanhempaa aikakautta edustava temppeli. Wikipedia artikkeli siteeraa 1296 kaupungissa käynyttä Chou Ta-kuania, joka kuvaili Baphuonin pronssisen tornin olevan "todella hämmästyttävä spektaakkeli". Nykyään tuota tornia ei enää ole, sillä sen rakenteet metallipinnoituksen alla olivat nähtävästi puuta.

Elefanttiterassin koristusta.

Elefanttiterassin päältä katseltiin paraateja.

Baphuonille johtava reitti.

Edessä siintää Baphuon.

Hindu-jumala Shivalle omistetun temppelin rakennutti 1100-luvulla Udayadityavarman II päätemppelikseen ja se yhdistyy vieressä sijainneisiin kuninkaallisiin rakennuksiin. Temppelin portaissa on kunnon kiipeäminen, mutta sen hienoimmiksi nähtävyyksiksi taitavat kuitenkin jäädä temppelille johtava kivinen "tie" sekä temppelin takana vielä erottuva makaava Buddha, joka on lisätty seinustan luultavasti jo pahasti romahdettua 1500-luvulla. Molemmat voi nähdä kiipeämättä ylös asti. Temppelin vieressä on nykyään pieni vesialue, josta paikalliset keräsivät kasveja ja sen ympäristössä lojuu yhä temppelirakennukseen kuuluvia kiviä. Niiden paikkaa huonokuntoisessa temppelissä on ollut mahdoton selvittää kunnostustöiden keskeydyttyä punakhmerien noustessa valtaan: paikan päällä olevat taulut kertovat, että he tuhosivat kaikki asiaan liittyvät dokumentit. Työtä on sittemmin kaikesta huolimatta jatkettu.

Baphuon on melko korkea ja sen päälle pääsee kiipeämään.

Järjestelystä huolimatta kivien oikeasta paikasta ei ole enää tietoa.

Vaikuttava Baphuon ja käytöstä poistetut jyrkät portaa.

Hieman silmiä totuteltuaan tässä näkee makaavan Buddhan.

Angkor Thomin alueesta suuri osa on myös metsää. Siellä sijaitsivat ennen heikommista materiaaleista rakennetut kaupungin rakennukset ja asumukset. Kivi oli varattu kuninkaallisiin ja pyhiin rakennuksiin, jotka ovat paremmin ajan saatossa säilyneet. Myös pienempiä temppelirakennuksia on alueen sisällä ja ulkopuolella useampia. Monen niistä ulkopuolella soitetaan paikallista musiikkia sekä myydään jos jonkinlaista vaatetta ja hedelmää. Sisäpuolellakin paikalliset kauppaavat etenkin patsaiden vieressä esimerkiksi ranteeseen kiedottavia nauhoja. Alueella kaupustelu ei ole kontrolloitua ja monet paikalliset asuvat Angkorin pääsylipullisen alueen sisäpuolella. Siksi Angkorista puuttuu monen muun matkakohteen harkittu kaupallisuus, mutta myös jonkinlainen järjestelmällisyys. Pienempien rakennusten kohdalla esimerkiksi on hyvä olla mukana jonkinlainen matkaopas: joko ihminen tai kirja. Muutoin visiitillä ei välttämättä saa enää monen suuremman rakennuksen jälkeen paljon irti jokaisesta pienemmästä temppelistä.

Angkorin alueella asustaa myös paljon apinoita, jotka laskeutuvat ruoan hakuun korkeammalta.