 |
| Hong Kongin rantaviivaa auringon laskiessa. |
Kirjoitin jo aiemmin ennen muutamaa aikajanasta poikkeavaa päivitystä fiiliksistäni Hong Kongiin saapuessa hieman täällä. Olin aluksi hieman hämilläni omasta paikastani kaupungin vilinässä pankkiirien keskellä. Sain itseni kuitenkin takaisin kartalle ihanan Lamman saarella vietetyn päivän päätteeksi.
Hong Konghan on monen mielessä oikeastaan se pieni saaren kärki, jonka rantaviivaa täplittävät suuret pilvenpiirtäjät, samaan tapaan kuin New Yorkiksi ehkä kokee Manhattanin. Kuitenkin nykyään ei enää lentokentällekään laskeuduta Kowloonin rantaan, vaan turisti saapuu läheiselle Lantaulle. Lentäjien keskuudessa kai hieman kulttimaineessa ollut vanha kenttä on nykyään lenkkipolkuna ja rakennus näytti tyhjälle. Osalle aluetta taisi olla nousemassa asuntoja. Ennen lentokenttäsaarelle laskeuduttiin niin hurjasti, ettei lentolupaa kaupunkiin saanut ennen simulaattoriharjoituksia kentälle laskeutumisessa. Laskeutuessa tähdättiin vuoressa olevaan ruutukuvioon ja viime hetkellä lentäjä käänsi koneen kerrostalojen kattoja hipovaan käännökseen vilkkaaseen rantaan. Päätöksen muuttaa vilkas kenttä kauemmas yhtä vilkkaasta kaupungista kyllä ymmärtää hyvin.
Lamman saari on huomattavasti lähempänä keskustaa kuin Lantau ja sinne kulkee säännöllinen laivaliikenne sekä keskustan satamasta että Aberdeenistä. Me lähdimme retkelle Lamman maisemiin hyppäämällä bussiin Aberdeeniin North Pointissa sijainneesta hotellistamme. Matka ei nimestä huolimatta suunnannut kylmään ja tuuliseen Skotlantiin, vaan Hong Kongin saaren etelärannalla sijaitsevaan kaupunginosaan, jonka rantaa täplittävät erilaiset laivat ja rannassa seisoo rivi suuria kerrostaloja. Lamman veneeseen pääsee täältä kyytiin julkisen liikenteen Octopus-kortilla. Vierestä lähtee myös muita risteilyjä ja retkiä, joita meillekin yritettiin kaupata.
 |
| Aberdeen rannassa. |
 |
| Pienet veneet, petolinnut ja erilaiset laivat kiertelevät kerrostalojen katveessa. |
 |
| Lähtevä laiva joutuu löytämään tien kaikkien pienten veneiden ja laivojen välistä. |
Laivan lähtiessä satamasta jäivät taakse myös huolet kaupunkielämästä. Merituuli puhalsi, mutta ei liian lujaa, suuret petolinnut metsästivät laivan pyörteisiin jääneitä kaloja laivan yllä liidellen ja rannan maisema vilisti ohi silmien. Hong Kongissa ei voi kuin ihmetellä, kuinka monella kaupunkilaisella kaikesta kaupungin tilan puutteesta huolimatta näyttää olevan huikeat näköalat veden yli. Olen kiintynyt veteen ja pidän laivamatkoista yhtä paljon kuin uima-altaassa uimisestakin. Hymy nousi huulille, kun päästiin avovesille Lamman ja Hong Kongin välimaastoon. Hong Kong on edelleen tärkeä satama ja sen luonteeseen kuuluvat suuret kontteja kuljettavat laivat. Sen lisäksi vettä kyntävät monet pienemmät alukset ja jopa vain muutaman ihmisen kantamiseen kykenevät pienet moottoriveneet. Välillä paattimme joutui suuremman aluksen mentyä jälkimaininkeihin ja keikkui laineilla hieman.
Lamman saaren rantaan saapuessamme ensimmäinen pysäkki Mo Tat Wan oli idyllinen poukama, jossa oli muutama pieni kaunis rakennus, kalastajia kivilaiturilla sekä ihana hiekkaranta. Jatkoimme matkaa päätepysäkille Sok Kwu Wan, jossa saavuimme ravintoloiden keskelle suuremmalle laiturille. Täällä jäikin suurin osa matkustajista. Osa otti alleen polkupyörät ja taisivat olla kotonaan. Toiset lähtivät kohti oikealle avautuvaa polkua, joka johtaisi Lamman kumpuilevaan viidakkomaastoon rakennetulle päällystetylle vaellusreitille kohti saaren pohjoisosassa sijaitsevaa Yung Shue Wania.
 |
| Satamasta päästiin väljemmille vesille! |
 |
| Rannassa asuu yksi jos toinenkin. |
 |
| Muutaman suuremman laivan laineet keikuttivat laivaamme. |
 |
| Hyvin varustettu kulkupelimme. |
 |
| Ensi silmäys Lammalle. |
 |
| Kalastajien lippuja. |
 |
| Laiturilla. |
 |
| Ravintoloiden rivi Sok Kwu Wanin satamassa. |
Vallusreitti Lamman läpi on huomattavasti helpompi tehdä tähän suuntaan eli etelästä pohjoiseen, koska toiseen suuntaan vaeltajaa kohtaa todella jyrkkä nousu jo reitin melko alussa. Muutoin reitti ei ole maastoltaan hankala. Se on noin 5 kilometriä pitkä reitti, jolla noustaan melko jyrkästi ylös, mutta kokoajan tasaista päällystettyä polkua. Viidakkoluontoon kannattaa varautua hyönteismyrkyin, aurinkorasvalla sekä ehkä yllättäen ottaen mukaan uimapuvun. Reitin päätteeksi vaeltaja palkitaan molemmissa suunnissa hiekkarannalla. Meidän suuntaamme kävellessä uimarannalta löytyivät suihkut ja vessat sekä hengenpelastaja. Ranta on myös suojattu haiverkolla. Maisemat ylhäältä vaellusreitiltä olivat todella hienot ja kiipeäminen ylös ehdottomasti matkan arvoinen. Ainoa maisemaa hieman pilaava maamerkki on saarella sijaitseva voimalaitos, jota vaeltaja ei reitin lopussa voi olla huomaamatta.
 |
| Saarelta löytyy pari temppeliä. |
 |
| Vaellusreitti vie luontoon! |
 |
| Vaeltaja saa kiivetä korkealle, mutta maisemat ovat sen arvoiset. |
 |
| Maisemaa pagodan yli. |
 |
| Polku ja maisemaa. |
 |
| Luonnossa näkee kaikenlaista. Myös paljon perhosia oli liikkeellä. |
 |
| Palkkiona vaeltaja saapuu Hung Shie Yen uimarannalle. |
 |
| Warning! Keep away from the shark prevention net. |
 |
| Lammalla oli yhteisöllisyyden tuntua. |
 |
| Kohti asutusta kävellessä maisema muuttuu. |
Lamman reissun loppuun kannatti jättää aikaa vaikka syödä tai nauttia juoma reitin päässä Yung Shue Wanissa odottavissa ravintoloissa. Monissa niistä oli tarjolla vegaaniruokaa ja muutamalla kuppilalla oli merimaisemat. Jos visiitin ajoittaa oikein, vaelluksen jälkeen uimalla virkistäytynyt matkaaja on paikalla juuri auringon laskiessa mereen. Upea auringonlasku on hieno myös paluumatkalla laivalla.
Istuessamme syömässä falafel wrapit katselimme pukumiesten ja -naisten saapumista töistä kotiin Lammalle laivalla. Voin kuvitella, että tuo ei ole hassumpi paikka pyyhkiä Cityn työpäivä mielestään. Halutessaan ehtii vielä työpäivän jälkeen uimaan tai voi vain katsella punaista auringonlaskua. Lamman tunnelma oli jännä: se oli sekoitus pientä villiä saarta, suurkaupungin kupeessa olevaa piilopaikkaa sekä länsimaisten Kaakkois-Aasian lomasaarta. Saarella tuntui olevan voimakas yhteisön tunne. Vuokrat saarella olivat hieman halvemmat kuin Lontoossa, joten samanlaista työtä Hong Kongissa tekevä jää hieman voitolle rahallisesti.
 |
| Kuppilakatu. |
 |
| Laivasataman vieressä oli vielä rantaa. |
 |
Yung Shue Wanin rannan kuppiloita ja asuintaloja.
|
 |
| Aurinko laskee. |
 |
| Paluumatka tällä paatilla oli nopeampi kuin tulomatka. |
Nousimme laivaan juuri oikeaan aikaan nähdäksemme auringonlaskua vielä Hong Kongin rantaan asti. Aurinko väritti suuret kerrostalot ja lasipilvenpiirtäjät vaaleanpunaisin ja keltaisin värein. Matka veneellä oli taianomainen. Aloin taas tuntea ihan uutta innostusta pilvenpiirtäjäkaupunkiin, kun näin illan valaistuksen syttyvän. Hong Kong on rakennettu montaa Aasian uutta metropolia harkitummin. Pilvenpiirtäjärivistöä voisi kuvailla jopa sanalla kaunis. Saapuessamme satamaan keskustassa otimme heti Star Ferry -laivan Kowloonin puolelle Tsim Sha Tsuihin. Ehdimme juuri sopivasti ottamaan eturivin paikat illan valoshowta varten, joka alkaa kello kahdeksalta illalla. Valoshown katsomista varten on Tsim Sha Tsuin rantaan rakennettu ihan koroke. Itse show oli ehkä hieman latteampi kuin mitä olisin kuvitellut, mutta se onkin jokailtainen tapahtuma. Jos Hong Kongiin asti on mennyt, on show ihan kiva: siinä musiikin tahdissa laservalot risteilevät hieman taivaalla ja pilvenpiirtäjien seinissä olevat valot vaihtuvat musiikin tahdissa. Nyt se on ainakin tullut nähtyä, kun viime visiitillä jostain syystä emme koskaan ottaneet asiaksemme edes tulla rantaan tätä varten!
 |
| Kohti keskustaa. |
 |
| Laskevan auringon valo värjäsi rannan lasitalot. |
 |
| Lisää Hong Kongin rantaa. |
 |
| Viimeiset valonpilkahdukset tulipunaisina horisontissa. |
 |
| Odottamassa valoshown alkua. |
 |
| Tässä sitä showta sitten hieman ikäänkuin näkyy, vihreä valo korkean rakennuksen katolta... |
Hong Kongissa kävimme ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja se oli ensimmäisiä suuria kaupunkeja, joissa vietimme aikaa. Silloin emme asuneet vielä Lontoossa. Tuolloin teimme paljon enemmän: teimme löytöjä ostoskeskuksissa, kävimme ihastelemassa suurta Buddhaa Lantaulla, katselimme kaupungin yli Peakiltä sekä matkustimme Macaoon asti laivalla. Kaivan ehkä kesän tai loppuvuoden kuluessa Hong Kongin kuvat ja muistot esiin ja kirjoitan niistä, mutta tämä pikavisiitti oli enemmän sellainen fiilistelykäynti kuin todellinen "nyt koetaan Hong Kongissa kaikki"-matka.
Pidän Hong Kongista kaupunkina, sillä se ei ole liian aasialainen ollakseen vieras, mutta ei liian läntinen ollakseen täysin irti maanosastaan. Tällä matkalla kymmenen Lontoon vuoden jälkeen se oli kuin Lontoo steroideilla, kuten New Yorkista tavataan sanoa, mutta myös mukavan lämpimällä ilmastolla. Korkeat rakennukset, pankit, ostoskeskukset, toimiva julkinen liikenne sekä bussien että metron osalta, tuttu ruoka sekä omanlainen ilmapiiri tekevät kaupungista Lontoon tavalla persoonallisen, mutta tutun. Toisaalta Hong Kongissa näkee, kuinka korkeiden lähes ikkunattomien kerrostalojen seinää reunustavat sadat ilmastointilaitteet. Hotellihuoneessa oli juuri tilaa parisängylle mutta ei muulle. Kaupungissa ei oikein ole tilaa sen ihmisille tai meille hetken vierailijoille.
 |
| Hong Kongin katumaisemassa kulkee kaksikerroksinen raitiovaunu. |
 |
| Toimiva julkinen liikenne on kiva juttu isossa kaupungissa. |
 |
| Hong Kongissa näkee myös tällaisia lähes ikkunattomia asuintaloja. |
Hong Kongissa on paljon asioita, joista pidän ja jotka tempaisivat melko pian mukaansa kaupungin rytmiin. Rakastan Hong Kongin kaksikerroksisia ratikoita ja pidän hauskoista kaupungin yläosaan johtavista rullaportaista. Kuka nyt keksisi laittaa keskelle kaupunkia rullaportaat ylämäkeen? Hullu idea, mutta toimii. Vanhat Star Ferry -laivat, jotka yhä kulkevat Hong Kongin saaren ja Kowloonin välillä, ovat ihana tapa kulkea suurkaupungissa ja katsella pilvenpiirtäjien seinämää veden päältä. Vaikka Hong Kong on kallis Vietnamin jälkeen, kasvispaikka Manan humus-avokadowrap oli jotakin ihan taivaallista ruokaa niin monen nuudelin ja riisin jälkeen. En edes halunnut puhua herkkua mutustellessani ja soijalattekin maistui kuin jollekin toisesta maailmasta tuodulle uudelle ihmeelle. Manan arvot kuulostivat muutenkin hyville: ei ollenkaan ruokajätettä, "diet change, not climate change" ja kaikille ilmaista vettä, muun muassa. Baarialue Lan Kwai Fongilta löytyi vielä Hong Kong Brew House, jossa istuimme 2006: muistamme sen siitä, että siellä sai ilmaisia pähkinöitä katsellessaan ihmisvilinää ja kuoret heitettiin reteästi lattialle. Vaikka väliin mahtuu vuosia, kun emme varmaan olisi olleet yhtä innoissamme ilmaisista pähkinöistä kuin tuolloin, nykybudjetilla ja näillä vegeburgerin hinnoilla (lähemmäs parikymppiä) pähkinät olivatkin hyvä juttu, sillä Hong Kong on Lontoon hinnoissa tai kalliimpi.
 |
| Ylös kaupungin keskellä nousevaa mäkeä mukavasti rullaportaissa. |
 |
| Manan wrapit ja kahvit. |
 |
| Manan periaatteita ravintolan seinällä. |
 |
| Tällainen kaveri hengaili kaupungilla käytävässä. |
 |
| Hong Kong Brew Housen pöydässä. |
 |
| Baarikadun vilinää. |
Lontoon hintojen myötä tulevat myös valtavat valikoimat kuppiloita ja ravintoloita, jotka ovat omanlaisiaan. Ainakin yhdestä käännyimme hintojen takia pois, mutta tykkäsimme pienpanimo-oluita myyvästä 65 Peelistä. Saimme kiivetä ravintolaan melko matkan, mutta kiipeämisen jälkeen saimme maistella 200 millin lasit neljää eri paikallista olutta, joista kaikki olivat oikein maistuvia. Tällaiset paikat ovat kai hintojen nousun etu: paikat joutuvat kilpailemaan olemalla erikoisia ja tarjoamalla haluttuja tuotteita. Oli kuin olisi ollut kotikulmilla Shoreditchissa, paitsi kuumempaa ja korkeammalla.
 |
| Asiakkaat nauttimassa ruoasta ja oluista 65 Peel ravintolassa henkilökunnan puuhatessa. |
 |
| Maistelulautasen kanssa tuli ilmaiset edamamepavut. |
Toisaalta juuri nykytunnelmissa Hong Kong näytti myös todella rahan kuluttamiseen keskittyneeltä paikalta. On selvä, että yhdessä maailman finanssikeskuksista raha vaihtaa omistajaa ja monella on varaa ostaa luksusta sekä maksaa vaikkapa ruoasta. Siinä ei olekaan mitään väärää, mutta itselle se juuri nyt tuntui kaukaisemmalta kuin vaikkapa juuri 2006, kun omaan kotiin ja vaatevarastoon shoppailtiin laukun täydeltä tuliaisia. Jopa muumit, voitteko uskoa, olivat lähteneet mukaan tällaiseen meininkiin!
Muumit tapasimme Harbour Cityn ostoskeskuksessa, jossa heillä oli hienolla maisemalla varustettu oma ravintola. Istuimme jopa ravintolassa alas pöytään ottaaksemme kahvit, kunnes huomasimme muumien vaativan minimiostosta, joka oli melko paljon suurempi kuin ostoksemme muuten olisivat. Niinpä päädyimme vain ottamaan valokuvat muumien kainalossa tällä kertaa. Ravintolasta saa muun muassa suomalaista olutta, asiasta kiinnostuneille. Siellä voisi sitten viettää aikaansa maisemaa katsellen hattivatti kainalossa. Joonas tapasi kerran Lontoon merimieskirkolla Muumipeikon, jota työkaveri ryhtyi kutsumaan Suomen suurlähettilääksi, joten tämä olkoon kaikesta huolimatta Suomen Hong Kongin suurlähetystö.
 |
| Muumit toivottamassa ravintolavieraat tervetulleeksi. |
 |
| Lapin kultaa ja Roberts Coffeen kahvia, muun muassa. |
 |
| Muumimaista filosofiaa omalla kielellä löytyi myös. |
Erikoisin ravintolakokemuksemme Hong Kongissa oli ainakin länsimaisilta silmiltä piilotettu CS Vegan kasvisravintola. Se löytyi Happy Cow nettisivun ohjeilla rapusta oven yläpuolella olleen "Potek House" tekstin perusteella. Rapun edessä on ovipuhelin ilman mitään sen selkeämpää ohjetta siitä, mikä kiinankielisistä nappuloista olisi ravintolan summeri. Pääsimme sisään, kun vanhempi rouva lähti omille asioilleen ja viittoi meitä yläkertaan, kun kysyimme ravintolasta. Saavuimme ovelle, jossa joku lappunen oli, mutta ovi oli lukossa. Joonas tunnistaa kiinalaisen kasvisruokaa tarkoittavan merkin 素 joten uskalsimme koputtaa ja ovi aukaistiin. Oven takana oli yksinkertaisesti sisustettu kasvisbuffetravintola, jossa oli tällä hetkellä vain kaksi rouvaa, jotka buffetia näyttivät pitävän ja toivat lisää ruokaa tarjolle. Ruoka oli ihan hyvää, mutta kokemus oli kaikenkaikkiaan vähän outo. Oli kuin olisimme vähän väärään aikaan tupsahtaneet jonkun kotiin, ennenkuin onneksi ravintolaan saapui muutama muukin lounastaja. Rouvat kyllä pitivät meistä ihan hyvää huolta ja tarjosivat kaikenlaisia uusia juttuja, joita toivat tarjolle, vaikka yhteistä kieltä meillä ei erityisesti ollut. Hinta oli huomattavasti aikaisempia kasvisbuffetteja korkeampi, mutta ei mikään kova ottaen huomioon Hong Kongin hintatason.
 |
| No tottakai tuolta löytyy ravintola, senkun koputat! |
 |
| Ruokaa saatiin kaikesta huolimatta. |
Aasian suurkaupungit selvästi ovat lähteneet tekemään rahaa kasvavalla vegaanien määrällä, mikä on hyvä juttu, koska tarjolla on silloin enemmän erilaisia ruokia. Esimerkiksi paikallista Happy Cow vegaanijäätelöä oli myynnissä sekä ruokakaupassa että ravintoloissa, esimerkiksi vegaaniketjuista kestoluotettavassa Loving Hutissa. Tämä ravintola tarjosi meille Hong Kongissakin hyvät sapuskat ja heillä olisi ollut erittäin kohtuuhintainen päivän menu tarjolla, jos emme olisi olleet niin kiinnostuneita muutamasta listan ruoasta, jotka olivatkin hyviä. Jäätelölle ei muuten lopulta osunut sopivaa hetkeä koko Hong Kongin visiitin aikana, joten en osaa sen makua arvostella!
Hieman useimman turistin reitiltä sivussa löytyi myös loistava pieni Veggle Cafe. Paikka on täysin vegaani ja vaikutti olevan pienen tiimin pyörittämä. Länsimaisten pääruokien lisäksi heillä oli tarjolla esimerkiksi jälkiruokaa. Ruoka oli erinomaista ja oli hauska käydä vähän paikallisemmassa kaupunginosassa. Matkaan saatiin yhdistettyä vielä yksi laivamatka hotellimme viereisestä North Pointin satamasta mantereen puolelle Kwun Tongiin, jonka E-Plaza ostoskeskusesta ravintola löytyi.
 |
| Dairy-free jäätelöä kaupassa. |
 |
| Tästä voi valita kolme vaihtoehtoa Loving Hutin tarjousateriaan. |
 |
| Listalta sai isompia herkkuannoksiakin. |
 |
| Olimme liikkeellä hiljaiseen aikaan. |
 |
| Richard Gere oli päässyt Loving Hutin seinälle. |
 |
Lähellä oli kissanpentuja eläinkaupassa. Harmi kun olivat ikkunassa, mutta söpöjä olivat myös.
|
 |
| Pienen Veggle Cafen keittiö. |
 |
| Kalaburgeria matkiva vegaaniburgeri. |
 |
| Vegaanijuustolla täytetty quesadilla. |
 |
| Jälkkäriksi tiramisua. |
 |
| Ostoskekuksen toisessa paikassa oli tämä kyltti. No, we are from Finland, we need heavy metal!!! |
Hong Kong on suurkaupunki, maailman mittakaavassa merkittävä finanssihubi ja täynnä asukkaita sekä vierailijoita. Sillä on tarjota luksusta ja silti uutiskanavalla ihan muutamia viikkoja sitten pyöritettiin usein filmiä, jossa nuori poika sanoi tottakai miettivänsä kaupungista muuttamista, sillä kaupunki on tulossa päivä päivältä vähemmän "asuttavaksi". Hong Kongista kotoisin oleva opiskelukaverini valitsi pysyväksi asuinpaikakseen Singaporen ja on siellä nyt apulaisprofessorina - olisi mielenkiintoista jossakin välissä kysellä, ajoiko hänen päätöstään enemmän työmahdollisuudet vai asuinpaikka. Hong Kong on todella toimiva ja helppo turistille, mutta silti joillakin kaduilla tuoksuu ja haisee Aasia. Eräänä iltana jäimme ratikasta North Pointin aseman lähellä takakujilla, joissa paikalliset sedät pelasivat lautapeliä kadulla ja markkinakojuja pistettiin päivän jäljiltä pakettiin. Hong Kongilla on oma luonteensa ja sen historiallinen asema antaa sille mahdollisuuden olla niin erilainen. Britannian luovuttua Hong Kongista, sen asukkailla on ehkä ollut enemmän huolia, mutta Hong Kong seisoo yhä ja sen luonne on sellainen, ettei Kiinakaan halua sen asemaa välttämättä kovasti heiluttaa. Hong Kong on erilainen, eikä tämä erilaisuus varmaankaan helposti lähivuosina muutu. Samalla se on jollakin tapaa tuttu ja samanlainen kuin Lontoo. Perinteisen kiinalaisen "minä eka" meiningin sijaan ollaan joissakin asioissa lähes brittiläisempiä kuin britit itse. Esimerkiksi busseihin jonottaessa jokaisen pysäkille pysähtyvän bussilinjan matkustajille on oma rajattu alueensa, jossa oikeaan bussiin jonotetaan. Britit rakastaisivat tätä ratkaisua, joka kannustaa jonottamaan oikein!
Olo on sellainen, että Hong Kong varmaan on taas yksi sellainen kaupunki ja hubi johon tulee silloin tällöin palattua. Niin tekee toki ihan mielellään - moni juttu on Hong Kongissa ainakin tällä hetkellä kohdallaan. Toivottavasti tässä kesän aikana saan mahdollisuuden kirjoittaa vielä ekan matkan tunnelmista ja kokemuksista.
 |
| Brittiläistä perintöäkin on... |
 |
| Vielä yksi ratikka, ovat niin veikeitä. |
 |
Korkeaa lasitaloa riittää.
|
 |
| Bongasin Spirito diVino Asia lehden kannen ollessani yksin ruokaostoksilla kaupungilla. Biljonääri setä kertoo siinä rakkaudestaan raveihin sekä gastronomiaan. Hong Kongissa kohtaavat monet vaikutteet. |
Tunnisteet: Aasia, Asuminen, bussi, Hong Kong, Kiina, Lamma, Luonto, Muumit, Olut, pagoda, Raitiovaunu, Ravintolat, Ruoka, Ruokakauppa, Tavara, Vegaani, Vegaanijäätelö
