Nha Trang: Vietnamin aurinkorannan upeissa rantamaisemissa voi kuvitella kuulevansa balalaikan sävelet

Ihana Nha Trangin ranta.


Mietin pitkään tuossa altaan reunalla kuinka kirjoittaa Nha Trangista, sillä lähes jokainen päivä on ollut erilainen omilla hyvillä ja huonoilla puolillaan. Nha Trang on samalla täydellinen lomakohde ja ei kaikille. Kaikille sopiva ja ei kuitenkaan ehkä kaikkien mieleen. Yritän parhaani mukaan tiivistää sen reilusti, mutta pelkään, että tänne se yksi lukija eksyy tätä lukemaan juuri, koska on menossa Nha Trangiin pakettimatkalle ja jättää minun horinoideni takia koko Vietnamin väliin. Toivottavasti minulla ja piskuisella blogillani ei sellaisia voimia kuitenkaan ole. Menkää aina sinne, mikä itselle tuntuu oikealle, sanoi kuka vaan mitä vaan. Sittenpähän tiedätte.

Aloitetaan vahvistamalla Nha Trangista liikkuvia huhuja: Ihanat kuvat rannasta, merestä ja horisontista ovat totista totta. Nha Trangin ranta on vaikkapa Da Nangiin verrattuna ollut aamuisin ja päivisin ihanan tyyni. Iltapäivisin tuuli yltyy ja koko kaupunki turistit etunenässä tuntuu kerääntyvän rannalle pomppimaan tyrskyissä. Merenranta on jyrkkä enkä näin 160 senttisenä voi mennä pitkällekään niin, että jalat yltävät pohjaan. Ranta ei ole yhtä vahdittu kuin Da Nangissa, mutta olen nähnyt yhden hengenpelastajan ja rannan kylteissä sanotaan, että uida voi turvallisesti 100 metrin päähän rannasta. Olen nynny ja ranta on oikeasti ihan uitava, mutta ei ehkä ihan perheen pienimmille ainakaan ilman jonkinlaisia kellukkeita. Samaan hengenvetoon on sanottava, että vesiliukumäkihässäkkä pystytettiin joka päivä lasten iloksi rantaan iltapäivästä. Jonkin verran meressä lilluu roskaa, mutta se haittaa kuitenkin aika vähän ja sen huomaa vasta meressä uidessaan. Ranta itsessään on siisti ja paikalliset keräävät roskaa päivittäin. Tarjolla on rantatuoleja ja hinta näytti olevan 35000 dongia sisältäen suihkun ja vessan käytön.

Pilvisenäkin päivänä maisemat olivat huikeat.

Kuka voi vastustaa täydellistä hiekkarantaa?

Vietnamin mittakaavassa Nha Trang on erikoinen lomakohde siinä, että se on vakiinnuttanut asemansa jo niin vahvasti, että kaduilla näkee lapsiperheitä lastenvaunuineen. Hotellin aamiaispöydässä näki todella pieniäkin lapsia. Yksi hotellivieras oli vain yhdeksän kuukauden ikäinen. Rantabulevardi on kuin mistä vain aurinkorannalta Euroopasta ja ravintoloissa puhutaan muitakin kieliä kuin vietnamia.

Kieliasian myötä on vahvistettava se toinen blogissa jo mainittu Nha Trangia koskeva huhu: Nha Trangissa kaikki ovat venäläisiä. Englannin sijaan hotellin henkilökunta kiittää spasiba ja baareilla on venäläisiä sisäänheittäjiä. Katukyltit ovat useammin venäjäksi kuin englanniksi. Meille puhuttiin venäjää jatkuvasti ja minun kouluvenäjäni ei riitä pitkiinkään keskusteluihin. Sen sijaan vietnamilainen henkilökunta osasi venäjän perusteet, joten kieltä taitava suomalainen voisi varmasti pärjätä Nha Trangissa helposti käyttämättä englantia lainkaan. Venäläinen pariskunta joiden kanssa keskustelin altaalla olivat Siperiasta ja suuri osa oli tullut Vladivostokista. Pariskunnan rouva Irina kertoi Siperian lämpötilan olevan noin kolme astetta tähän aikaan vuodesta, joten heitä veti lomalle aurinko. Venäläiset matkustavat Nha Trangiin viisumivapaasti, mikä lienee konkreettinen houkute matkakohteen halpojen hintojen lisäksi. Onhan Vietnamilla ja Venäjällä toki myös yhteistä historiaa, joten siinä mielessä turismikumppanuus ei ole lainkaan niin outo juttu.

Katukuvassa voisi hetken luulla tupsahtaneensa Venäjälle.


Vietnamissa matkustaessa ei sinänsä ole kauheasti eroa, ovatko vieraskieliset tekstit venäjäksi, englanniksi tai koreaksi. Ainoa selkeä ero on, mitä niistä itse ehkä ymmärtää paremmin. Turistejahan me kaikki olemme. Oli kuitenkin hieman epämukavaa tulla leimatuksi automaattisesti venäläiseksi. Vaikkapa kadulla kävellessäni, kun kaksi rouvaa lähestyi minua kovaan ääneen "dievutska! dievutska!" (Tyttö! Tyttö!) huudellen. Toinen naisista otti oikein olkapäästäni kiinni. En tiedä, mitä asiaa rouvilla oli, mutta he eivät näyttäneet ihmisille, joiden kanssa haluan asiaa sateessa kastuen selvitellä, joten jatkoin epäkohteliaasti matkaa. Jos ei tunne oloaan tyytyväiseksi venäläisten ympäröimänä eikä halua selittää kokoajan, miksi ei ymmärrä venäjää, Nha Trang ei välttämättä ole se paras lomakohde. Suurin osa sisäänheittäjistä kuitenkin vaihtoi sujuvasti kielen englanniksi, kun emme lähteneet haastelemaan venäjää ja oli ihan ystävällistä porukkaa. "Ai, ette puhukaan venäjää. Tulkaa sisään, niin kerron teille kaiken menustani!" kutsui hotellia vastapäätä olleen Pirate Bay baarin baarimikko. Venäjäksi minulle Moskovassakin käytetyin fraasi oli muuten "Nje gavarju pa ruski", eli en puhu venäjää. Siihen saa aina vastaukseksi vähintään hymyn, jos ei englanti taitu.

Putin-henkinen poseeraus speedoissa auringossa oli aika yleinen näky rannalla, tässä ollaan aukion laidalla tien reunassa.

Kuitenkin Nha Trangissa voi viettää aikaa myös tutustuen Vietnamilaiseen kulttuuriin ja elämään. Se vaatii vain kävelyä muutama kortteli rannasta eteenpäin. Kyrilliset kirjaimet katoavat katukuvasta ja vietnamilaiset ihmiset puuhaavat omia juttujaan. Pienen matkan päässä voi tutustua vietnamilaisiin kalastusaluksiin, kunnostettuihin Cham-temppelin raunioihin sekä kauniiseen temppelialueeseen (kirjoitan oman postauksen siitä, mitä me oikein puuhasimme, näimme ja söimme). Nha Trangin kaupungissa rantabulevardin hotellien takana on vielä nähtävissä sen kaupungin ilme, joka alunperin houkutteli reppukansaa rantakaupunkiin. Kaupungissa on kaikki ne elementit, jotka tekevät ikimuistoisen ja hienon vietnamilaisen loman sekä rantaloman. Venäläisten läsnäolo tarkoittaa myös, että turismi on kehittyneempää ja palveluja sekä retkiä on tarjolla. Baarialue ja ravintolat täyttyivät iltaisin, vaikka kipeänä niitä ei oikein tullut kauheasti kierrettyä. Onko lomalla väliä, kenen vieressä aurinkotuolissaan makaa tai meressä ui? Meillä kaikilla varmasti on asiasta omat ajatuksemme. Nha Trangissa pakettilomaa viettävä voi katsoa asiaa hyvällä tai huonolla ja reppumatkaajalle kokemus on sekoitus vietnamilaisuutta ja jännää turismin henkeä. Krabin suomenliput tai Da Nangin korealaisille suunnatut kaupat ovat ihan samaa hommaa ja me kaikki matkustaessamme jollakin tapaa muutamme maailmaa.

Kalastusaluksia ja kaupunkimaisemaa kauempana rannasta.


Nha Trangin ranta on ihana ja kuulemma ympäröivien pienten saarten vesissä onnistuvat sekä sukellus että snorklaus. Emme tällä kertaa tehneet retkiä tai lähteneet edes vastarannan huvipuistoon köysirataa pitkin. Tälläkin hetkellä rannan tuntumassa rakennetaan lisää hotelleja, joten majapaikoista ei ole pulaa. Itse majoittuisin seuraavalla kerralla ehkä kauemmas rannan hulinoista. Rannan loppupäässä näytti paljon rauhallisemmalta ja majapaikat vaikuttivat yksinkertaisemmille. Rannan jatkeena elelee vielä vanha kalastajakylä värikkäine kalastusaluksineen. Toisaalta luksusta etsivä voisi viettää ihania hetkiä lentokentälle päin rantaa reunustavissa resorteissa poissa turistikaupungin melskeestä, mutta sitäkin ihanammissa vuori- ja rantamaisemissa. Turisteille löytyy niin pienpanimo-olutta myyvä Louisiane Brew House rannalta kuin venäläisen Pankoff pienpanimon ravintolakin. Rannan ihastelua näyttäytymiseen sopivissa puitteissa kaipaava voi suunnata Sailing Clubille tai katselemaan maisemaa korkealta Skylight baariin, jonne tosin maksaa sisään. On myös monen monta pubia ja kuppilaa halvemmin hinnoin sekä länsimaisin ja venäläisin ruoin.

Blinejä tarjolla!

Nha Trang on Vietnamin Little Russia, hieman kuin monen metropolin China Town ja Little India. Vaikka sen juuret eivät löydy kaukaa menneisyydestä, kuka tietää kuinka hienosti nämä kaksi kulttuuria voivat vielä kasvaa yhteen tuottaen ehkä jotain maailmanmittakaavassa ainutlaatuista? Tällä hetkellä vaikutelma oli vielä hieman hullunkurinen ulkopuoliselle, mutta muistutti kyllä kuvaa, jota on levitetty suomalaisten matkustelusta vaikkapa Kanarialla ja Thaimaassa. Jos tulisin vuoden ainoalle lämpimälle lomalleni aurinkoon Nha Trangiin, miettisin varmaankin tarkasti missä yöpyisin, mutta en epäile etteikö loma voisi olla todella onnistunut. Näin reppumatkaajan näkökulmasta kaupungin näkeminen oli kokemus muiden seassa ja erilainen sellainen. Muistan, millainen oma kuvani oli Kanariasta ennenkuin itse sinne matkustin ja ihanaahan sielläkin oli lomailla, kun valitsi oikean paikan. Nha Trangissa on periaatteessa kaikki ja vielä enemmän kuin monessa muussa lomakohteessa. Paikallisten kaupungille antama lempinimi, Nha Trangski, on kuitenkin osuva.


Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,