Marble Mountains eli Marmorivuoret Da Nangin kupeessa

Luolan sisäänkäynti Marble Mountainilla.

Da Nangin ja Hoi Anin seutu on melko matalaa, mutta lentokentältä Hoi Aniin matkustava voi yllättäen bongata matkalla viisi karstivuorta. Vuoret seisovat lähellä toisiaan pienessä rykelmässä ja niiden ympärille on kasvanut erilaisten patsaskauppojen katras. Patsaiden aiheet ulottuvat maallisista delfiiniaiheista ja abstrakteista kiekuroista raamatullisiin teemoihin sekä tottakai Buddha-patsaisiin. Nähdessään valtavat patsaspihat tietää olevansa lähellä Marmorivuoria, Marble Mountains. Tänne pääsee helposti noin 100000 dongin (4 €) hintaan Da Nangista taksilla ja retkiä voi varata myös Hoi Anista käsin. Hoi Anin ja Da Nangin väliä parinkymmenen minuutin välein kulkeva bussi pysähtyy myös Marmorivuorilla. Itse vuorten materiaalin käyttäminen patsaisiin on nykyään kielletty ja kivi tuodaan muualta.

Kartta vesi-vuorella olevista luolista ja temppeleistä.

Maisemaa vuorelta.


Marmorivuoret on yksi Da Nangin lähialueiden UNESCOn maailmanperintökohteista. Statuksen syynä eivät suinkaan ole patsaskaupat tai edes niiden ympäröimä vaatimaton kylä. Sen sijaan vuoren päällä on temppelialue ja joukko luolia, joihin on pystytetty patsaita sekä temppeleitä. Alueella on myös muutama kaunis pagoda. Kuumana päivänä reissu kannattaa ehkä jättää sikseen, sillä portaita saa kiivetä sekä päästäkseen temppeleille että päästäkseen sisään ja ulos luolista. Osa portaista ja kiipeiltävistä reiteistä on vaikeakulkuisia: ainakin yhdessä kiinni pidetään vain kallioon kiinnitetyistä metallisista renkaista. Osa on kuitenkin myös helppokulkuisia, kunhan on valmis kiipeämään portaita. Pienestä hinnasta turisti helpottaa kiipeilyurakkaansa hieman ottamalla hissin ensimmäiselle tasanteelle vuorella. Loppu on kiivettävä itse. Temppelialueelle maksetaan myös sisäänpääsymaksu portaiden alapäässä.

Marmorivuorella sijaitsevat temppelit ovat yhä aktiivisessa käytössä. Paikalla ollessamme eräässä temppelirakennuksessa menossa oli paikallisten touhuja ja ovella istui vanha rouva, joka äkäisesti pamautteli maahan kepillä näyttäen, että sisään ei ole länsimaisella turistilla asiaa. Toisella temppelillä munkit odottelivat pihalla toveriaan, joka toisti mantraa sisällä.



Buddha-patsas vehreässä puutarhassa.

Paikallisia menoja temppelissä.

Luola-Buddha.

Portista avautui kaunis maisema. Marmorivuorilla on paljon selfiemahdollisuuksia niitä kaipaavalle.

Pagoda piilossa.

Vietnamilaisittain Marmovuoria kutsutaan nimellä Ngũ Hành Sơn, viisi elementtiä. Vuorien nimet ovat elementtien mukaan kim (metalli), thủy (vesi), mộc (puu), hỏa (tuli) ja thổ (maa). Vuorilla on sekä buddhalaisia että hindujen temppeliluolia ja tänä päivänä turistilla on pääsy thủy-vuorelle.   Kiipeäminen palkitaan myös hienoin näköaloin muista vuorista sekä rannan yli. Luolissa bongasimme lepakoita ja suuren Buddhan vieressä olevassa valossa paistattelevan pöllön. Pöllö talossa tuo kuulemma Vietnamissa huonoa onnea, mutta ehkäpä tämä ei päde temppeliluoliin.



Tie luolaan käy porttien läpi.

Valtavaa Huyen Khong luolaa vahtivat suuri Buddha-patsas sekä pöllö, josta ei kuvaa saanut.

Portaat luolaan olivat kuin jostakin Taru Sormusten Herrasta elokuvasta.


Asianmukaisesti aurinkoiseen säähän pukeutunut mies hoiteli puutarhaa ja siisti polkuja.

Mikä Marmorivuorten temppelien historia sitten on ja kuka näki vaivaa rakentaa vuoren luoliin hienoja alttareita ja tuoda sinne Buddhia? Itse paikan päällä tästä ei valitettavasti kerrota paljoakaan. Vanhimmat alueen Buddhat ovat kuitenkin jopa 400-vuotta vanhoja ja aluetta käytti ensimmäisenä pyhänä paikkanaan Cham-kansa. Aikojen kuluessa temppelivuori on saanut uusia patsaita. Vaikka Marmorivuoret ehkä ovat säästyneet historian tuulilta enemmän kuin muut turistikohteet ympärillään, ovat ne silti nähneet osansa tapahtumista. Viet Cong käytti aluetta kenttäsairaalanaan sodan aikana, siitä huolimatta, että amerikkalaisilla oli lentotukikohtansa aivan alueen vieressä. Vuoret tarjosivatkin heille oivan tavan pitää amerikkalaisia silmällä. Nähtävästi vieläkin alueella esimerkiksi sisääntuloportista voi löytää luodinreikiä.

Marmorivuoret on kiipeilystä huolimatta näkemisen arvoinen nähtävyys, jonka pääsee kävelemään läpi iltapäivässä tai nopeamminkin. Tarjolla vuorella on tietysti vietnamilaisten kojuista virvoitusjuomia ja vettä ja jotakin ruokaakin, muovituolikuppiloissa tietenkin. Vuorelta palatessa alhaalla onkin sitten tarjolla kaikki mahdollinen, mitä et koskaan tiennyt haluavasi patsaista koruihin. Vaikka jotkut turistit ovat blogeissaan maininneet myyjien todella häiritsevän, ainakaan me emme viipyneet kojujen kohdalla tarpeeksi kauaa ärsyyntyäksemme liikaa.

Panoramakuva näköalatornista.

Marmorivuorilla on myös jännää kasvillisuutta ja kovaa kurnuttavia sammakoita.

Linkit muihin Da Nangin kirjoituksiin:

Tunnisteet: , , , , , , , , ,